Opposition varjobudjetit onnettoman epärealistisia

Keskiviikkona 25.11. eduskunnassa käsiteltiin oppositioryhmien varjobudjetteja. Oppositio on pitkin syksyä arvostellut hallituksen talouspolitiikkaa, joten hallituksessa oli jo pitkään mielenkiinnolla odotettu opposition ehdotuksia Suomen talouden kääntämiseksi. Valitettavasti oppositiosta ei realistisia vaihtoehtoja löytynyt.

Vihreät ja vasemmistoliitto tarjosivat lääkkeeksi ennen kaikkea valtion velkaantumisen lisäämistä entisestään sekä verotuksen ankaraa korottamista. Vihervasemmisto halusi erityisesti korottaa yrittäjien verotusta sekä erilaisia energiaveroja. Solidaarisuudesta jatkuvasti muistuttava vihervasemmiston into korottaa energiaverotusta on erityisen kummallista, sillä useissa tutkimuksissa energiaverojen on todettu iskevän kaikkein ankarimmin juuri pienituloisiin.

Suurimman pettymyksen aiheutti kuitenkin SDP, jolta olisi suurimpana oppositiopuolueena toivonut uskottavalla pohjalle rakennettua vaihtoehtoa. Vielä vuosi sitten valtiovarainministerinä ollessaan Antti Rinne ohjeisti oppositiopuolueita siitä, että vaihtoehdot on perustettava realistisiin lukuihin. Nämä opit olivat selvästi unohtuneet, sillä demarien vaihtoehtobudjetissa oli satojen miljoonien edestä täysin hatusta vedettyjä tuloja.

Muutenkin demareiden vaihtoehto oli monin osin ristiriidassa heidän aiempien puheiden kanssa. Puheet vientivetoisen kasvun tärkeydestä eivät sovi oikein yhteen sen kanssa, että puolue haluaisi heikentää energiaintensiivisen vientiteollisuutemme kilpailukykyä korottamalla energiaverotusta. Hiukan vaikea on ymmärtää SDP:n halua kiristää veroja lähes miljardilla eurolla ja panostaa satoja miljoonia lisää kehitysapuun, maahanmuuttoon sekä muun muassa ympäristö-, ihmisoikeus- ja naisjärjestöjen avustuksiin. Näillä tuskin Suomi saadaan taas nousuun. SDP:n nykyinen talouspolitiikka onkin niin lähellä vasemmistoliitoa sekä vihreitä, että se voidaan hyvin lukea kuuluvaksi vihervasemmistoon.

Kaikkia oppositiopuolueita yhdisti halu kaataa satoja miljoonia lisää kehitysapuun.

Perusteettomat turvapaikanhakijat maasta ulos – maahan jäävät kotoutettava

Pakolaiskriisin ratkaisukeinojen etsiminen jatkuu. Tärkeintä on rajoittaa turvapaikanhakijoiden määrää. Oleskelulupakäytäntöjä on jo tiukennettu huomattavasti ja nk. vetovoimatekijöitä poistetaan koko ajan. Kielteisen päätöksen saaneet täytyy palauttaa nopeasti ja valitusrumba katkaista. Pikakäännytykset on tehtävä heti rajalla.

Ne, jotka saavat jäädä maahan, täytyy sitouttaa suomalaisen yhteiskunnan sääntöihin. Suomessa toimitaan Suomen pelisäännöillä. Tulijan on osallistuttava kotouttamistoimiin. Sitouttamalla sääntöihin ennaltaehkäisemme radikalisoitumista ja häiriökäyttäytymistä.

Pyrimme välttämään myös sitä, että turvapaikanhakijat lojuvat toimettomina vastaanottokeskuksissa. Katsomme, että tämä on turvallisuusriski ja pyrimme korostamaan toimillamme tulijoiden omaa aktiivisuutta ja vastikkeellisuutta. Keskeinen periaate on, että maahanmuuttajille ei kuitenkaan rakenneta ohituskaistoja.

Turvapaikanhakijat voivat esimerkiksi hoitaa itse monia vastaanottokeskusten askareita. On parempi, että tulijat ovat lapion tai haravan varressa sen sijaan että notkuisivat päivät pitkät kaupungilla.