EU:n budejtin kasvattaminen ei käy

EU:n budjetin kasvattaminen ei käy Suomelle

Hallitus otti tällä viikolla alustavasti kantaa EU-komission ehdotukseen tehdä muutoksia EU:n monivuotisiin rahoituskehyksiin. Kyseessä on väliarvio, josta sovittiin nykyisen kehyskauden alussa. Jos komission esittämät määrälliset lisärahoitustoimet toteutuisivat, suorat maksuvaikutukset Suomelle olisivat alustavan arvion mukaan n. 100 miljoonaa euroa seuraavien vuosien aikana.

Jos komission esittämät muutokset otettaisiin täysimääräisinä käyttöön ja ne myös konkretisoituisivat maksumäärärahoiksi, Suomen rahoitusosuus kasvaisi vuosien 2017–20 aikana n. 450–600 miljoonaa euroa.

Tämä ei tietenkään Perussuomalaisille käy. Ministerimme vaativat Suomen kantaan selkeän kirjauksen siitä, että Suomi ei hyväksy lisärahoitusvaatimuksia eikä budjetin koon kasvattamista. Ilman Perussuomalaisia kanta olisi ollut huomattavasti pehmeämpi.

Muilta osin Suomi on valmis lisäämään joustavuutta EU-budjetissa. Meille sopii se, että varoja kohdistetaan uudelleen esimerkiksi kasvuun ja työllisyyteen. Myös maahanmuutosta aiheutuneet kustannukset tulisi ottaa paremmin huomioon. Mutta kohdennusten täytyy tapahtua maksukaton puitteissa.

Työttömyysaste laskussa

Hallituksen ja ennen kaikkea Perussuomalaisten yksi keskeisimpiä tavoitteita tällä vaalikaudella on työllisyyden lisääminen Suomessa. Tilanne on ollut hankala jo pitkään, ja edellinen hallitus hankaloitti sitä entisestään hukkaamalla yli 100 000 työpaikkaa.

Hallituksen kovan työn tuloksena näkyy pieniä valonpilkahduksia. Syksyn alussa työttömyysprosentti oli 7,2. Viime vuonna samaan aikaan luku oli 8,3. Työllisyysaste puolestaan nousi 68,8 prosentista 69,9 prosenttiin.

Eilen saimme kuulla, että usean suomalaisen yrityksen tulosnäkymät ovat parantuneet. Moni on palaamassa kasvu-uralle. Siinä on jälleen yksi merkki Suomen suunnan kääntymisestä.

Työvoimapalvelut tehostuvat

Hallitus haluaa Jari Lindströmin johdolla tukea työnhakijoita työnhaussa entistä paremmin. Yksi keinoista on pitää entistä tiiviimpää yhteyttä työnhakijaan. Ensi vuoden alusta lähtien kaikki työttömät työnhakijat haastellaan kolmen kuukauden välein.

Julkisuudessa on liikkunut huolia siitä, että haastattelujen tarkoitus olisi vain kiusata ihmisiä ja jakaa työttömille lisää karensseja. Näin ei ole. Haastattelujen tarkoitus on palvella työtöntä. Tarkoituksena on, että työnhakija pääsee takaisin työelämään ja että avoimet työpaikat saadaan täytettyä mahdollisimman nopeasti.

On erittäin tärkeää, että työtön ei koe jäävänsä yksin. Resurssit ovat tässä taloustilanteessa niukat, mutta meidän on tehtävä kaikkemme, jotta työttömyysjaksot jäisivät mahdollisimman lyhyiksi.

Kirjoitettu 17.10.2016

Piditkö lukemastasi? Jaa sisältö sosiaalisessa mediassa